Ilma muuttui illalla kurakeliksi, ja niin se vain tämäkin tyttö joutui iltaulkoilun jälkeen kylpyyn. Oona otti asian vastaan tapansa mukaisesti hieman ihmetellen mutta häntää heiluttaen.

Hämmentyneen näköinen koira.

Nyt voisi jo vähän väijyä tuota kameran nauhaa…

Suihkun jälkeen on vielä otettava iltatirsat ennen kun voi siirtyä varsinaisesti yöunille.

Oona on vilkkaan ja reippaan luonteensa ansiosta päässyt jo moneen jännään paikkaan. Neitonen ei turhia jännitä ja ottaa asiat rennon uteliaasti vastaan. Tänään tosiaan riemuittiin rantakalliolla. Tässä vielä muutama muisto siitä.

Kamera on tosi mielenkiintoinen kapistus. Sitä on pakko tulla nuuhkimaan ihan nenä kiinni linssiin.

Tässä taidetaan jo väijyä Vesan kengännauhoja.

Rantahiekka olikin jännä juttu. Siitä innostuttiin ihan niin, että hypittiin hassuja kissahyppyjä ja kaivettiin kuoppia.

Tässä harjoitellaan portaissa kävelemistä. Kuulemma liiallinen portaissa kiipeily ei ole hyväksi noin nopeasti kasvavan pennun nivelille, joten ihan vielä ei aiota kiivetä kotiin 7. kerrokseen. On se kuitenkin hyvä tutustua sellaisiinkin ihmetyksiin pienestä pitäen.

Tuulen tuivertama tyttö

Lauttasaaren kalliot käytiin tänään katsomassa ensimmäistä kertaa. Hetken piti ihmetellä kallioita, merta ja muita rannan ihmeellisyyksiä, mutta sen jälkeen hommasta tuli tosi lystiä. Valitettavasti vielä poseeraaminen ei ole oikein hallussa, mutta ainakin vauhtia piisaa.

Onneksi heti ulko-ovella riittää paljon myös hiljaisempaa merenrantaa tutkittavaksi. Päivällä ulkona ei liiku juurikaan ihmisiä tai koiria, joten myös vielä rokottamattoman Oonan kanssa uskaltaa helposti liikkua. Oonalle merenranta tuntui olevan hauska paikka mukavan vaihtelevan maastonsa ansiosta.