Briard on ranskalainen paimenkoirarotu, jonka alkuhistoriasta on kuvauksia jo 700-luvulta olevissa seinävaatteissa. Täsmällisiä kuvauksia briardista on säilynyt 1400-luvulta asti. Esimerkiksi Napoleonilla kerrotaan olleen briardeja vahtikoirina. Varsinaisesti nimeä Briard tai Brien paimenkoira (Berger de Brie) käytettiin 1800-luvun alussa. Vuonna 1888 Pierre Mégnin kirjoitti lehdessä l ‘Eleveur seuraavasti: “Brien paimenkoira on villaisen barbetin ja beaucen paimenkoiran (beauceron) risteytys. Brien paimenkoiralla on samat mittasuhteet kuin Beaucen paimenkoiralla, mutta sen pidempi villava karvoitus erottaa rodut toisistaan.”

Alunperin briardin tehtävänä on ollut lammaslaumojen vartiointi ja paimentaminen. 1900-luvun alussa rotu kasvatti nopeasti suosiota kotimaassaan loistavien työkoiraominaisuuksiensa vuoksi paitsi alkuperäisessä tehtävässään lammaskoirana myös maalaistalojen valppaana pihavahtina. Paimenkoirana briardin arvostus perustui vahvaan luustoon ja terveeseen rakenteeseen, minkä ansiosta ne soveltuivat mm. äärimmäistä kestävyyttä vaativiin tehtäviin vuoristo-olosuhteissa Ranskan alpeilla. Yhä edelleen briardeissa esiintyvät vahvana sekä suojelu- että paimenvaistot.

Maailman tiettävästi ensimmäinen briard-yhdistys “Les Amis du Briard” perustettiin Ranskassa vuonna 1909. Kansainvälisesti tunnetuksi rotu tuli viimeistään ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin briardeja käytettiin lukuisissa erilaisissa avustavissa tehtävissä mm. viesti-, jälki- ja vetokoirana. Erityisesti briardit saivat kunniaa lääkintäkoirana tarkalla kyvyllään löytää haavoittuneet kuolleiden joukosta.

Briardit Suomessa

Suomeen ensimmäiset briardit tulivat 1970-luvulla. Nykyisin Suomen briardkannan muodostavat noin 800 yksilöä. Kantamme on peräisin pääasiassa englantilaisista, norjalaisista, hollantilaisista ja ranskalaisista tuonneista. Maassamme rekisteröidään vuosittain noin 50 yksilöä. Vuonna 1981 rodulle perustettiin oma yhdistys Suomen Briard Ry., josta tuli rotujärjestö vuonna 1993.

Koko, yleisvaikutelma ja väri

Uroksen säkäkorkeus tulisi olla 62-68cm ja nartun 56-64cm. Yleisvaikutelmaltaan briardin tulisi olla voimakas, notkea, lihaksikas ja sopusuhtainen. Briardin tulisi liikkua eloisasti ja vilkkaasti. Rungon pituus on korkeutta tärkeämpi. Briard ei saa olla neliömäinen.

Briardeilla on syntymävärinsä perusteella kolme väriä eri sävyineen: fawn, musta ja harmaa. Mustassa värissä voidaan aikuisella iällä erottaa musta ja harmaantunut musta.

Fawn-väri on lämmin ja syvä. Se voi vaihdella appelsiininkeltaisesta punertavaan. Fawnissa turkissa voi olla myös yksittäisiä mustia tai harmaita karvoja. Nuoren (n. 1,5-2,5-vuotiaan) koiran fawn-väri usein haalistuu saadakseen lopullisen värin yleensä 3 ikävuoden jälkeen. Fawn-värisillä briardeilla voi olla musta tai tummanruskea maski.

Musta väri on periaatteessa aina musta, joskin väri saattaa haalistua rungosta jalkoihin. Mustalla briardilla voi olla jo hyvin nuorella iällä harmaita karvoja mustan seassa. Mustat yksilöt saattavat harmaantua täysin iän myötä (ardoise-väritys), mutta ne on rekisteröity mustiksi. Mustana syntyneen harmaantuneen briardin tunnistaa tummista silmistä ja mustista kynsistä erotuksena harmaana syntyneen harmaisiin silmiin ja kynsiin.

Harmaa (geneettisesti sininen) väri on harvinaisempi. Harmaa sävy vaihtelee vaalean hopeasta tummempaan harmaan sävyyn. Harmaan briardin turkki kehittyy pituudeltaan usein selvästi hitaammin kuin muiden värien turkki. Harmaalla briardilla sallitaan sävyyn sopiva silmien väri ja harmaat kynnet. Myös kirsu saa olla harmaa.

Luonne

Briardit ovat luonteeltaan rohkeita, luottavaisia ja oma-aloitteisia. Älynsä, erinomaisen muistinsa sekä miellyttämisenhalunsa ansiosta ne ovat nopeita oppimaan. Briardin tulisi olla avoin ja helposti luoksepäästävä koira, joka käyttäytyy rauhallisesti kotioloissa, mutta on vilkas ja tempperamenttinen ulkona ja työskennellessään.

Briardit kiintyvät lujasti perheisiinsä ja osoittavat rajatonta rakkautta kaikkia tuntemiaan kohtaan. Suojeluvaistonsa vuoksi ne voivat kuitenkin käyttäytyä varautuneesti vieraita kohtaan, ja siksi kasvatuksessa sosiaalistamisella onkin tärkeä rooli. Briard soveltuu hyvin vahtikoiraksi voimakkaan reviirivaistonsa ansiosta.

Loistavan oppimiskykynsä ansiosta briard voidaan kouluttaa mitä parhaimmaksi palveluskoiraksi. Usein sen koulutus vaatii kuitenkin asiaan paneutumista ja vilkasta mielikuvitusta. Sanotaan myös, että ilman huumorintajua ei briardin koulutuksesta selviä. Briard vaatii paljon aikaa ja rakkautta, mutta vastineeksi siitä saa lojaalin ja rakastavan ystävän. Usein siteerattu kuvaus briardista karvaan käärittynä suurena sydämenä osuu nappiin.

Lähteet: Suomen Briard Ry, American Kennel Club, Chaccado Briards

Kuva: Suomen Briard Ry